Norovirustauti
Ennen rotavirusrokotuksia norovirus oli toiseksi tärkein lasten akuutin gastroenteriitin aiheuttaja, Suomessa ja rokotusten jälkeen se on noussut ensimmäiseksi. Sairaalahoitoa vaativia norovirusgastroenteriittejä lapsilla on arviolta 750 vuodessa; sairaalapoliklinikoilla hoidettavia tapauksia on kaksin-kolminkertainen määrä. Maailmanlaajuisesti norovirus aiheuttaa eri arvioiden mukaan 41 000–71 000 lasten kuolemantapausta vuosittain.
Norovirukset ja epidemiologia
Norovirus löydettiin elektronimikroskoopilla ripulipotilaiden ulosteesta jo vuonna 1971 eli ennen rotavirusta. Virus oli peräisin Norwalk (Ohio) nimisellä paikkakunnalla sattuneesta koululaisten gastroenteriittiepidemiasta; nimi norovirus on johdettu Norwalkista. Norovirukset ovat pieniä RNA-viruksia, jotka kuuluvat kalikiviruksiin yhdessä sapovirusten (Sapo on johdettu Sapporosta) kanssa.
Ihmisten norovirukset jaetaan kahteen genoryhmään, GI ja GII, jotka ovat keskenään varsin erilaisia. GI-ryhmän virukset esiintyvät ruokamyrkytyksissä sekä juomaveden ja uimaveden kautta tapahtuvissa tartunnoissa. Myös alkuperäinen Norwalk-virus oli GI-norovirus, tyyppi GI.1. Kaikkiaan ryhmässä on 9 genotyyppiä.
Pienten lasten epideemisessä gastroenteriitissä aiheuttajat ovat pääosin (yli 90 %) GII-ryhmän noroviruksia ja tartunta tapahtuu ihmisestä toiseen. Yhteensä GII-genotyyppejä tunnetaan 22. Tärkein genotyyppi on GII.4, josta esiintyy useita variantteja. Uudet variantit ilmaantuvat 2–3 vuoden välein ja ovat sen verran muuntuneita, että kykenevät aiheuttamaan tautia sellaisille henkilöille, jotka ovat aiemmin sairastaneet GII.4-gastroenteriitin. Muutenkin norovirusimmuniteetti on serotyyppispesifistä ja immuniteetin kesto tiettyä serotyyppiä vastaan on muutamia vuosia. Peräkkäisistä norovirusinfektioista rakentuu kuitenkin pohjaimmuniteetti, joka suojaa vakavammalta taudilta. Näin ollen lasten epideeminen norovirusgastroenteriitti sairaalahoitoa vaativien tapausten osalta keskittyy paljolti 6–18 kuukauden ikäisiin (kuva « Lasten epideeminen norovirusgastroenteriitti sairaalahoitoa vaativien tapausten osalta keskittyy paljolti 6–18 kuukauden ikäisiin»1).
Lasten epideeminen norovirusgastroenteriitti sairaalahoitoa vaativien tapausten osalta keskittyy paljolti 6–18 kuukauden ikäisiin.
Ruokamyrkytyksiä ja veden välityksellä leviäviä norovirusgastroenteriittejä esiintyy kaiken ikäisillä. Yksittäinen ruoka voi aiheuttaa suuren epidemian yhteisruokailuissa, kuten kouluissa, risteilyaluksilla ja armeijassa. Alkuperäinen tartunnanlähde on näissäkin tapauksissa ihmisen uloste, joka pääsee kontaminoimaan ruokaa tai juomavettä.
Kliininen kuva, diagnostiikka ja hoito
Norovirusgastroenteriitti on voimakkaammin oksennus- kuin ripulitauti. Vanha nimi "winter vomiting disease" kuvannee lähinnä norovirusgastroenteriittiä, vaikka on voinut joskus tarkoittaa rotavirustautiakin.
Norovirustauti on keskimäärin lievempi kuin rotavirustauti lapsilla, mutta toisaalta norovirusgastroenteriitti on rotaviruksen jälkeen toiseksi vaikein. Kokonaisarvioinnissa käytetty 20 pisteen asteikko ottaa huomioon sekä oksentelun että ripulin. Isoilla lapsilla ja aikuisilla norovirustaudin ainoa oire voi olla oksentelu.
Akuutti norovirustauti voi olla hyvinkin raju. Lasten kuolemantapaukset ovat harvinaisia. Yhdysvaltojen arvio on 25 lasten, mutta 800 vanhusten kuolemantapausta vuodessa. Tärkein hoito on nesteytys. Rajujen oksennusten vuoksi oraalinen rehydraatio ei aina onnistu. Taudin kokonaiskesto on harvoin yli kaksi vuorokautta.
Norovirusantigeenin osoitus on helposti saatavilla, mutta ei aina johda tulokseen, koska norovirusta on, rotavirukseen verrattuna, ulosteessa vähän. Norovirusgenomin osoitus RT-PCR:lla on hyvä ja herkkä menetelmä.
Norovirusrokote
Norovirusta vastaan ei ole rokotetta, mutta rokotteita on kehitteillä. Koska norovirus ei kasva soluviljelmässä, tarvitaan muita keinoja, joista ensisijainen voi olla viruksen kaltaisten partikkeleiden (VLP) tuotto ja käyttö rokotteena. Parenteraalisesti annettavan norovirus-VLP-rokotteen on osoitettu suojaavan vapaaehtoisia altistuskokeissa. Tästä on kuitenkin vielä matkaa rekisteröityyn rokotteeseen.
Koska myös suun kautta annettavalle elävälle rotavirusrokotteelle on esitetty vaihtoehdoksi parenteraalista VLP-rokotetta, voisi luonteva vaihtoehto olla yhdistetyn rotavirus-norovirus-VLP-rokotteen tekeminen. Tämä olisi todellinen lasten gastroenteriittirokote.
Kirjallisuutta
- Atmar RL, Bernstein DI, Harro CD, ym. Norovirus vaccine against experimental human Norwalk virus illness. N Engl J Med 2011;365:2178–87.
- Bernstein DI, Atmar RL, Lyon GM, ym. Norovirus vaccine against experimental human GII.4 virus illness: a challenge study in healthy adults. J Infect Dis 2015;95:2734–47.
- Blazevic V, Lappalainen S, Nurminen K, ym. Norovirus VLPs and rotavirus VP6 protein as combined vaccine for childhood gastroenteritis. Vaccine 2011;29:8126–33.
- Blazevic V, Malm M, Arinobu D, ym. Rotavirus capsid VP6 protein acts as an adjuvant in vivo for norovirus virus-like particles in a combination vaccine. Hum Vaccin Immunother 2016;12:740–8.
- Kapikian AZ, Wyatt RG, Dolin R, ym. Visualization by immune electron microscopy of a 27-nm particle associated with acute infectious nonbacterial gastroenteritis. J Virol 1972;10:1075–81.
- Lopman BA, Hall AJ, Currs AT, ym. Increasing rates of gastroenteritis hospital discharges in US adults and the contribution of norovirus, 1996–2007. Clin Infect Dis 2011;52:466–72.
- Pang XL, Joensuu J, Vesikari T. Human calicivirus-associated sporadic gastroenteritis in Finnish children less than two years of age followed prospectively during a rotavirus vaccine trial. Pediatr Infect Dis J 1999:18:420–6.
- Prasad BV, Rothnagel R, Jiang X, ym. Three dimensional structure of baculovirus-expressed Norwalk virus capsids. J Virol 1994;68:5117–25.
- Räsänen S, Lappalainen S, Salminen M, ym. Noroviruses in children seen in a hospital for acute gastroenteritis in Finland. Eur J Pediatr 2011;170:1413–8.
- Vesikari T, Blazevic V. Norovirus vaccine: one step closer. J Infect Dis 2015;211:853–5.
