Ihon syvät infektiot

Lasten infektiosairaudet
Harri Saxén
18.11.2020

Selluliitti ja ruusu (erysipelas)

Oireet ja taudinkuva

Selluliitti on invasiivinen ihon syvä infektio yleensä kasvojen alueella, ja sen oireena on iholla näkyvä punottava ja kuumottava ihottuma. Orbitan alueen selluliitti saattaa vaarantaa potilaan näön ja vaatii retro-orbitaalisen selluliitin vuoksi kuvantamistutkimukset.

Ruusussa, joka yleensä esiintyy raajoissa, todetaan tarkkarajainen punoittava ihottuma. Toisin kuin selluliitissa, ruusussa on usein jokin infektioportti eli ihorikko tms. Raja näiden infektioiden välillä on usein häilyvä. Molempiin infektioihin liittyy kuume ja turvotus ja usein kipu.

Nämä infektiot on syytä erottaa faskiitista ja nekrotisoivasta faskiitista, jotka ovat usein raajojen alueen syvempiä A-streptokokin, stafylokokkien, clostridium-lajien tai meningokokin aiheuttamia vakavia infektioita. Tyypillistä faskiitille on kova kipu. Faskiitti vaatii usein päivystyksellistä kirurgista hoitoa eli faskiotomiaa. Faskiitti voi olla vesirokon komplikaatio ja alkaa tulehtuneesta rakkulasta.

Etiologia ja epidemiologia

Selluliitin aiheuttajia ovat Staphylococcus aureus ja streptokokit. Aiemmin yleinen aiheuttaja, Hemophilus influenzae tyyppi b, on rokottamisen ansiosta hävinnyt. Ruusun aiheuttaa yleensä A-ryhmän beetahemolyyttinen streptokokki mutta joskus myös C- ja G-ryhmän streptokokit.

Selluliitti on yleensä lasten tauti, ruusua sen sijaan esiintyy lähinnä aikuisväestöllä ja erityisesti vanhuksilla.

Diagnostiikka

Diagnoosi on kliininen. Potilailla on yleensä leukosytoosi ja CRP:n pitoisuus on suurentunut. Veriviljely saattaa olla myönteinen.

Hoito

Selluliittia hoidetaan parenteraalisella kefuroksiimilla. Selkeitä näyttöön perustuvia tutkimuksia hoidon pituudesta ei ole, mutta 7–10 vuorokauden mittainen hoito riittää. Ruusua voidaan hoitaa kapeakirjoisemmalla penisilliinillä tai kefuroksiimilla. Aikuisilla käytetään pitempiä, yleensä 3 viikon pituisia hoitoja.

Eristys

Ei eristystä.

Ehkäisy?

Rokotusohjelman mukaiset rokotteet.

Kirjallisuutta

  1. Yamamoto LG. Treatment of skin and soft tissue infections. Pediatr Emerg Care 2017;33:49–55.
  2. Totapally BR. Epidemiology and outcomes of hospitalized children with necrotizing soft-tissue infections. Pediatr Infect Dis J 2017;36:641–4.
Seuraava artikkeli
Edellinen artikkeli
Artikkelin kuvat
Lisää muistiinpano
Kaikki muistiinpanot
Tekstin korostus
Kirjanmerkin lisäys
Kaikki kirjanmerkit
Kokoruutunäkymä
Lähetä palautetta
Tulosta