Kardiotokografia eli KTG on yleisin sikiön tarkkailuun synnytyksen aikana käytettävä menetelmä. Suomessa KTG-rekisteröinnillä valvotaan lähes kaikki sairaalassa tapahtuvat synnytykset. KTG-tulkinnan avulla pyritään sekä vähentämään happivajeesta johtuvia vaurioita että välttämään turhaa puuttumista synnytyksen kulkuun.

Verkkokurssilla tutustumme synnytyksenaikaisen kardiotokografian (KTG) eli sikiön sydämen sykkeen ja äidin kohdun supistusten elektronisen monitoroinnin tulkintaan sekä sikiön fysiologiaan. Käymme läpi erilaisia KTG-muutoksia ja niihin vaikuttavia tilanteita ja taustoja. Kurssin jälkeen osaat tulkita KTG-muutoksia sikiön fysiologisten reaktioiden pohjalta ja huomioida tulkinnassa myös kliinisen kokonaiskuvan.

KTG-rekisteröinnin keskeisenä pyrkimyksenä on tunnistaa varhain ne sikiöt, jotka ovat vaarassa altistua happivajeen vaikutuksille synnytyksen aikana. Sykekäyrän piirteet ja sikiössä tapahtuvat fysiologiset muutokset huomioiva KTG-tulkinta potentiaalisesti vähentää synnytyksenaikaisesta happivajeesta tai siihen yhteydessä olevista ongelmista kärsivien vastasyntyneiden määrää. Tasalaatuinen ja yhtenäinen Suomen synnytyssairaaloiden henkilökunnalle suunnattu ohjeistus KTG-monitoroinnin periaatteista sekä KTG-rekisteröinnin tulkinnasta yhdenmukaistaa terminologiaa ja minimoi klinikkakohtaiset vaihtelut sikiön sykeseurannassa.

Tutustu myös Oppiportin KTG-laitekoulutukseen!

Tekijät

LT Riina Jernman toimii perinatologina HUS Naistenklinikalla.

Mikko Tarvonen toimii kätilönä HUS Naistenklinikalla.

Mervi Haapsamo toimii perinatologina OYS:ssa.

Eeva Linna toimii naistentautien ja synnytysten erikoislääkärinä Mehiläinen Länsi-Pohja OY:ssä.

sh YAMK, AmO Tiina Stenman toimii verkko-oppimisen asiantuntijana Kustannus Oy Duodecimissa.

KM Heini Radi toimii verkko-oppimisen asiantuntijana Kustannus Oy Duodecimissa.