Kuumuus, kylmyys, myrskyt ja tulvat ovat Suomessakin merkittäviä kansanterveydellisiä riskitekijöitä. Ne lisäävät sairastuvuutta, terveyshaittoihin liittyvää hoidon tarvetta ja kuolleisuutta erityisesti ikääntyneiden ja pitkäaikaissairaiden keskuudessa. Äärisäät ruuhkauttavat päivystyksiä ja vuodeosastoja sekä lisäävät tarvetta ensihoidon ja pelastustoimen palveluille. Tulevaisuudessa haitat uhkaavat entisestään lisääntyä ilmastonmuutoksen ja väestön ikääntymisen myötä ja edellyttävät sosiaali- ja terveydenhuollolta ennakointia ja varautumista toimintavarmuuden turvaamiseksi.
Sosiaali- ja terveydenhuollossa on tärkeää tunnistaa, ennaltaehkäistä ja hoitaa äärisäistä aiheutuvia haasteita sekä varmistaa palvelujen toimintavarmuus ja turvallisuus myös poikkeuksellisissa sääolosuhteissa.
Kurssin suoritettuasi
- ymmärrät miten sään ääri-ilmiöt ja ilmastonmuutos voivat vaikuttaa terveyteen ja sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaan ja toimintavarmuuteen
- ymmärrät äärilämpötilojen fysiologiset vaikutusmekanismit
- tunnistat äärilämpötiloista aiheutuvat terveyshaitat
- tunnistat äärilämpötilojen riskiryhmät
- ymmärrät miten sosiaali- ja terveydenhuollossa voidaan varautua äärisäistä aiheutuviin haasteisiin
- opit millä tavoilla äärisäiden haittoja voidaan vähentää terveydenhuollossa.
Avainsanat
äärisääilmiöt, kansanterveys, äärilämpötilat, sääolosuhteet, helle, kuumuus, kylmyys, pakkanen, kuivuus, tulvat, ilmastonmuutos, sairastavuus, kuolleisuus, lämpötasapaino, fysiologia, terveyshaitta, varautuminen, potilasturvallisuus, työntekijöiden hyvinvointi, toimintavarmuus
Tekijät
Mikaela Grotenfelt-Enegren, LL, ylilääkäri, THL
Tiina Ikäheimo, FT Dosentti, tutkija Oulun ja Tromssan yliopistoissa
Virpi Kollanius, FM, asiantuntija, THL
Hanna Öhman, LT, geriatrian ylilääkäri, HUS
Minna Huuhtanen, verkkokoulutusasiantuntija, Kustannus Oy Duodecim
